7.12.2008 Päätöntä menoa

Vauhdikasta on touhu! Sunnuntain päivälenkki metsässä oli ihmettelyä täynnä. Kerrankin siis valoisaan aikaan kotosalla, joten päästiin uusiin paikkoihin tutustumaan. Kaikki sadat jättilätäköt olivat pienessä jäässä, joten niitähän oli Sindin mukava rikkoa ja kiirehän siinä tuli kun meinasivat tassut kastua.

Totuttelu on muuten kantanut hedelmää eli kävelylenkit autotien vierellä menevät jo mukavasti vaikka linja-autot ja rekat menevätkin ohi. Samoin lentokoneet ja helikopterit on jo melkein hyväksytty ainaisiksi häiriötekijöiksi. Tosin opettelussa auttaa paljon namit ja seuraa-käskyn oppiminen, jolla saa hyvin huomion muualle.

Sindi oppi parissa päivässä istu- sanan, joten nyt on mukava antaa esim. ruoka kauniisti istuvalle ja silmiin katsovalle koiralle (tosin eipä Sindi mitenkään ruuan perään olekaan).

Joka päivä on ilo huomata miten reipas pieni koiranalku meillä onkaan. Naapureita mennään katsomaan aina yhtä iloisesti, sekä  lapsia että aikuisia ja mennään mukana vaikka sisälle asti. Tosin pitänee tosissaan harjoitella joskus ettei hihnalenkillä mennä jokaisen luo.....

Ja on se niin älykäs, oppivainen, söpö, ihana ja rutistettava. Mutta joskus niin itsepäinen, ehtiväinen, purevainen ja kakkii noin 50%:sti naapurin pihalle.

Tässä sitten niitä riemastuttavia lumikuvia kun sitä lunta tänään tiistaina Sindin riemuksi tuli. Huomenna voi taas olla maa mustana?

9.12.2008 Nam, lunta

9.12.2008 Näin siis istutaan kun käsketään. Hyvä tyttö.

9.12.2008 Etsi koira!